Joni Bäckman
Heti alkuun iso kiitos Kominik Oy:lle ja Takasen perheelle. Ilman taustajoukkoja ei ois mitään tapahtunut.
Koko projekti lähti liikkeelle huhtikuun 2017 alussa.
Suunnittelin oman katupyöräni, Suzuki Hayabusan (vm. 2006) turbottamista koska kaipaan lajilta jotain vähän lisää.
Kujalan Samin kanssa juttelin asiasta ni siinä ohessa tuli puheeksi kilvettömät ratapyörät. Selailin omaksi huvikseni ratapyöriä, kun silmiin osui siistin näköinen menopeli jonka hinta vaikutti varsin kohtuulliselta.
Heti alkuun iso kiitos Kominik Oy:lle ja Takasen perheelle. Ilman taustajoukkoja ei ois mitään tapahtunut.
Koko projekti lähti liikkeelle huhtikuun 2017 alussa.
Suunnittelin oman katupyöräni, Suzuki Hayabusan (vm. 2006) turbottamista koska kaipaan lajilta jotain vähän lisää.
Kujalan Samin kanssa juttelin asiasta ni siinä ohessa tuli puheeksi kilvettömät ratapyörät. Selailin omaksi huvikseni ratapyöriä, kun silmiin osui siistin näköinen menopeli jonka hinta vaikutti varsin kohtuulliselta.
Siinä sitten mietintämyssy hyrskytti täysillä pari tuntia, ja heitin sitten hypoteettisen kysymyksen Takasen Jonille yhteisen ratapyörän ostamisesta. Hypoteettiseen tilanteeseen Joni vastasi myöntävästi. Seuraavaan, vakavasti esitetyn kysymyksen kohdalla tulivat kuitenkin taloudelliset realiteetit vastaan. Ajatus kaatui tässä vaiheessa tähän.
Pari päivää myöhemmin, huhtikuun 17. päivä otettiin asia uudelleen puheeksi. Takaselle sikisi ajatus oman katupyöränsä myymisestä, jolloin talous riittäisi ratapyörän puoliksi ostamiseen. Tästä sitten alettiin tekemään ns. bisnesdiiliä: Miten kaikki hoidetaan, missä pyörää pidetään, miten maksut puolitetaan jne... kaikki alkoi olemaan valmista pyörän ostamista varten.
Sitten tuli yllätysuutinen, joka aiheutti Takaselle varotoimenpiteenä vetäytymisen yhteisomistuksesta.
Tästä sitten mietin hartaasti pari päivää taloustilannetta, ja kaikkea muuta mikä suoraan liittyi asiaan. Kun kaikki tuntui osuvan tarpeeksi riskimarginaalien sisäpuolelle, päätin antaa itselleni vihreää valoa. Ostan pyörän kokonaan itselleni, ja otan astetta runsaamman rahoituksen.
13. toukokuuta, eli about tasan kuukausi asian esilletulon jälkeen, oli sitten pyörän ostoreissun aika.
Edellisenä päivänä sain tietää senkin, että pyörä - jonka luulin olevan vain ns. radalle riisuttu katupyörä - sattuikin olemaan Superbike A-luokan kärkipeli. Omistajan veli, joka sattui olemaan SuperStock-luokan kuljettaja, tuli esittelemään laitetta paikan päälle. Kaveri antoi pyörän ja perusteellisen briiffauksen päälle vielä tukun varaosia, parit renkaat, huoltopukin yms kivaa.
Kaiken kaikkiaan erittäin mukavat kaupat.
Ainoa “puute” pyörässä oli se, että uutta quick shifteriä ei oltu asennettu pyörän ECU:lle, joten se piti käyttää pajalla. Tästä tulikin odotettua paljon hankalampi kilpajuoksu. Alastaron testipäivä oli varattuna 3. kesäkuuta, eli aikaa oli 3 viikkoa saada pyörä kuntoon.
Suurimpana ongelmana oli se, että pyörään on asennettu HRC-sähkökitti, joka vaatii n. 500 euron säätöpiuhan asentamista varten. Pitkällisen soittelun jälkeen löytyi yksi kaveri Suomesta jolla paitsi oli ko. piuha, niin suostui myös lainaamaan piuhaa asentamista varten. Iso kiitos tästä Jarmolle!
Noh, tästä pyörä pakettiauton kyydissä Tampereelle BikeDoctorille säädettäväksi…mutta sitten tuli uusi ongelma: kenelläkään ei ollut kytkentäkaavioita, joista olisi nähnyt miten shifteri kytketään. Tästä sitten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä Alastarolle ilman quick shifteriä, joka onneksi ei estä ajamista.
Eli päätöksenä alkupuheelle: Alastarolle lähtiessä kokemusta pyörästä oli noin 20 metriä piha-ajelua, ei minkäänlaista kokemusta kisapyörällä ajamisesta, ei mitään kokemusta lämmitetyistä renkaista kaksipyöräisellä… Rata oli ainoa asia, joka oli tuttu entuudestaan.
Viimeisen viikon aikana vielä lähti Stormilta tilaukseen Capitin renkaanlämmittimet, uusi mittaristo, ketjutyökalu, kypärä, hanskat yms.
Pari päivää myöhemmin, huhtikuun 17. päivä otettiin asia uudelleen puheeksi. Takaselle sikisi ajatus oman katupyöränsä myymisestä, jolloin talous riittäisi ratapyörän puoliksi ostamiseen. Tästä sitten alettiin tekemään ns. bisnesdiiliä: Miten kaikki hoidetaan, missä pyörää pidetään, miten maksut puolitetaan jne... kaikki alkoi olemaan valmista pyörän ostamista varten.
Sitten tuli yllätysuutinen, joka aiheutti Takaselle varotoimenpiteenä vetäytymisen yhteisomistuksesta.
Tästä sitten mietin hartaasti pari päivää taloustilannetta, ja kaikkea muuta mikä suoraan liittyi asiaan. Kun kaikki tuntui osuvan tarpeeksi riskimarginaalien sisäpuolelle, päätin antaa itselleni vihreää valoa. Ostan pyörän kokonaan itselleni, ja otan astetta runsaamman rahoituksen.
13. toukokuuta, eli about tasan kuukausi asian esilletulon jälkeen, oli sitten pyörän ostoreissun aika.
Edellisenä päivänä sain tietää senkin, että pyörä - jonka luulin olevan vain ns. radalle riisuttu katupyörä - sattuikin olemaan Superbike A-luokan kärkipeli. Omistajan veli, joka sattui olemaan SuperStock-luokan kuljettaja, tuli esittelemään laitetta paikan päälle. Kaveri antoi pyörän ja perusteellisen briiffauksen päälle vielä tukun varaosia, parit renkaat, huoltopukin yms kivaa.
Kaiken kaikkiaan erittäin mukavat kaupat.
Ainoa “puute” pyörässä oli se, että uutta quick shifteriä ei oltu asennettu pyörän ECU:lle, joten se piti käyttää pajalla. Tästä tulikin odotettua paljon hankalampi kilpajuoksu. Alastaron testipäivä oli varattuna 3. kesäkuuta, eli aikaa oli 3 viikkoa saada pyörä kuntoon.
Suurimpana ongelmana oli se, että pyörään on asennettu HRC-sähkökitti, joka vaatii n. 500 euron säätöpiuhan asentamista varten. Pitkällisen soittelun jälkeen löytyi yksi kaveri Suomesta jolla paitsi oli ko. piuha, niin suostui myös lainaamaan piuhaa asentamista varten. Iso kiitos tästä Jarmolle!
Noh, tästä pyörä pakettiauton kyydissä Tampereelle BikeDoctorille säädettäväksi…mutta sitten tuli uusi ongelma: kenelläkään ei ollut kytkentäkaavioita, joista olisi nähnyt miten shifteri kytketään. Tästä sitten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä Alastarolle ilman quick shifteriä, joka onneksi ei estä ajamista.
Eli päätöksenä alkupuheelle: Alastarolle lähtiessä kokemusta pyörästä oli noin 20 metriä piha-ajelua, ei minkäänlaista kokemusta kisapyörällä ajamisesta, ei mitään kokemusta lämmitetyistä renkaista kaksipyöräisellä… Rata oli ainoa asia, joka oli tuttu entuudestaan.
Viimeisen viikon aikana vielä lähti Stormilta tilaukseen Capitin renkaanlämmittimet, uusi mittaristo, ketjutyökalu, kypärä, hanskat yms.
Comments
Post a Comment